Moi jälleen! Pakkanen tuli ja pelasti sarjan toisen talvikisan, joka ajettiin 15.2 Vesilahden maisemissa. Mukavaa oli se että nyt luokkaan oli ilmoittautunut jo kuusi autokuntaa ja uutena kasvona mukana Jarkko Mustonen Minillään.
Perjantaina aamulla Petteri ja Tomi lähtivät yhdistelmällä kohti Pirkanmaata. Tabletti oli kovassa käytössä Ducaton koetaululla koko viikonlopun kun seurattiin Ruåtsin rallin tapahtumia livenä.Kalusto jätettiin Lempäälän autopalvelun tiloihin yösäilöön, iso kiitos sinne! Siitä sitten paperit hakemaan kilpailutoimistosta ja reitille. Nuotituksessa reitillä ei juurikaan lunta ja penkkoja ollut, mutta sitäkin enemmän paksua jäätä, joten kaikesta huolimatta oli odotettavissa hieno reitti kaikin puolin. Mukana oli niin isoa kuin pientä tietä.

Reitti oli paperilla neljän aikoihin ja siirryttiin majapaikkaan Apin residenssiin Ylöjärvelle. Illan ohjelmassa Ruåtsin rallin katselua, nuottivihon siivousta ja ruoan laittoa.

Lauantaiaamu valkeni mukavassa rapsakassa talvisäässä. Suunta kohti Lempäälän Autohuoltoa hakemaan kalusto ja hienosti onnistuimme olemaan laukaisematta hälyttimiä ja pääsimme suuntaamaan katsastukseen, jonka jälkeen noin tunnin odottelua että päästäisiin reitille. Samalla huoltoon liittyi Pete Hämeenlinnasta.

Kisa starttasi osaltamme puolen päivän pintaan. Ohjelmassa oli kaksi erikoiskoetta ja sen jälkeen tunnin huoltotauko. Kupletin juoni oli sama kuin Keuruulla. Väänäset menee menojaan, mutta ovat saaneet Mustosesta Minillään hyvän kirittäjän. Aalto Peugeotilla selvästi kolmantena ja me neljäntenä. Lohtuna voidaan sanoa että nämä edellä menevät ovat ”nuoria” viisikymppisiä, kun taasen Petteri on selkeästi yli kuusikymppisten nopein ;) Erot tauolla ovat jo osaltamme selvät niin eteen kuin taakse, mutta reitti on niin makee, että otetaan kaikki siitä irti kun tänne kerran ollaan tultu!
Tauon jälkeen on vielä jäljellä yli puolet erkoiskoe kilometreistä, yhteensä n. 30. Kolmonen on hieno yhdistelmä erilaista tiestöä, on isoo nopeeta, nopeeta metsäautotietä ja hidastakin. Tällaisia erikoiskokeiden juuri pitää olla, upee pätkä! Petterin oma fiilis oli taas se, että pienemmällä tiellä menee hyvin mutta jostain syystä kello on eri mieltä! Nelos ek oli todella nopea, varsinkin viimeinen kaksi kolmannesta. No täältä tuli sitten meidän autokunnan paras sijoitus ajallisesti tässä kisassa. Ei se fiilis aina kerro kaikkea… Lopputuloksena oli luokan neljäs sija. Ei oikeastaan eväät korkeammalle olisi riittäneet ja siihen on tyytyminen. Toki yli 60:sten voitto tuli selvällä erolla, pitäisköhän anoa ensi vuodelle HAMU:lta oma luokka meille ”seniileille”, saisi noi viiskymppiset ”junnut” riehua keskenään ;)
Iso kiitos kilpailun järjestäjille, hieno reitti, kompakti aikataulu ja aikaisin kotiin! Kiitos myös huollolle ja yhteistyökumppaneille talvikaudesta.
Hei, talvikausi on taputeltu ja kaksi ongelmatonta kisaa on takana. Siirrämme siis katseet kohti sorakisoja. Clio onkin jo pukeilla odottamassa läpikäyntiä ja tiettyjä perushuolto toimenpiteitä. Myös kartturi Api käy tässä keväällä isommassa remontissa ja palaa kartturin pallille toivottavasti jo elokuun Sastamalan kisaan. Varakartturia on jo hätyytelty ja eiköhän joku nuottia lukeva ”varahenkilö” saada mukaan. Nyt alkaa siis pitkä kevättauko ja seuraava kisa on vasta 27-28.6. Tammisaaressa.
Toivotamme kaikille mukavaa kevättä ja kesän odotusta, palaamme asiaan kun aihetta tulee!

Mekonomen Ralli 25.1, Keuruu

Moi, rallikausi 2025 on polkaistu käyntiin. 11.1 saatiin muutama testikilometri alle Saukkolan EK:lla ja siellä lähinnä oli tarkoitus tsekata että 15” piikkipyörät mahtuvat pyörimään koteloissaan. Etukäteis modaamista tietty helpotti se että tallissa on toinenkin Clio josta oli helppo katsoa mitä pikkujuttuja piti muokata että homma toimii. Testit meni ok ja kaikki siis kunnossa Cliossa,
Sen sijaan tiimin Ducatoa on rakenneltu aktiivisesti jo kolmisen kuukautta pikkuhiljaa ja sekin alkaa olla pikku viimeistelyjä vaille kunnossa. Sisätiloja vaativat hommat tehtiin Kaarlen duunipaikassa Lohjan Autokliniikalla ja maalaukset Serafinan tiloissa Lohjan Ikkalassa. Kiitos heille tilojen käytöstä! Loput hommat tehtiin omalla pihalla, kun toi keksintö ei korkeutensa puolesta mahdu Foxhole Racingin talliin!

Kaikki siis alkoi olla ready ensimmäiseen kisaan. Mutta, ainahan sitä jotain sattuu ja niin tälläkin kertaa. Ducato vietiin jälleen Lohjan Autokliniikan tiloihin torstai iltapäivänä teippihommia varten ja matkalla sinne siitä hajosi pyyhkijän moottori. Soitto Nummelan Fixukseen ja sieltä kerrottiin että perjantaiaamulla klo 6.00 on moottori noudettavissa! Kyllä täällä osataan ja palvelu pelaa! Väliaikaratkaisuna Kaarle veti tuulilasiin pinnoitteen jotta päästään Keuruulle, jossa sitten huoltoherrat vaihtaisivat moottorin.

Aamulla kuudelta kello soi ja yhdistelmä lähti Petterin ja Tompan toimesta kohti Keuruuta, tehden pienen mutkan Nummelassa pyyhkijämoottorin haussa. Hämeenlinnasta kyytiin tuli vielä Pete ja Harri. Kello 11 oli sovittu kartturi Apin kanssa treffit Keuruun Megamarkettiin, jossa oli ilmoittautuminen. Hyvin muuten pärjäsi ilman pyyhkijöitä koko matkan! Myös Anssi liittyi huoltojoukkoihin ja saapui Keuruulle samoihin aikoihin Tikkakoskelta. Kokoontumisen jälkeen ajoimme Keurusselän hotellille ja haimme avaimet mökkiimme, jonka jälkeen Petteri ja Api lähtivät nuotille.Olimme varanneet hallipaikan Cliolle pe-la yöksi ja myös Ducato mahtui sisälle päivällä ja huolto sai pyyhkijän moottorin vaihdettua, joten hienosti meni hommat.
Nuotituksessa tapahtui kaikenlaista ja kakkoserikoiskokeen, Jukojärvi, alkupäässä piti poistua isommalta tieltä pikkutielle n. neljän kilometrin kohdalla, mutta sen paikan missasi aika moni ja nuottia syntyi kilometritolkulla väärältä tieltä! No siinä sitten vähän isommalla porukalla ihmeteltiin asiaa ja löytyihän se merkkaamaton risteys lopulta. Seuraavaksi meidän edellä ajanut kilpailijapari kohtasi tällä pikkutien osuudella vastaan tulevan paikallisen auton ja sen kuljettaja sitten väisti sen verran hyvin että Avensis päätyi ojaan! Hetkessä paikalla oli ainakin kymmenen nuotittajaa ja yritimme saada nostamalla ja hinaamalla Avensista ojasta, mutta ei mitään toivoa. Sinne jäi kaveri odottelemaan hinausautoa. Reitti oli hienossa kunnossa, mutta monin paikoin oli pöperölumen alla peilikirkas jää, joten hieman arvelutti mikä mahtaa olla pito itse kisan aikana. Nuottimersun kahdeksan vuotta vanhat kitkat ei ainakaan kauheasti pitäny. Reitti oli kiva lukuunottamatta ensimmäistä erikoiskoetta, joka oli turhanpäiväinen pyöritys Keuruun moottoriurheilukeskuksen alueella. Muutenhan oli hienoa latua tiedossa ja myös legendaarista pätkää, mm. Jukojärvi ja Urria


Lauantaiaamuna sää oli suorastaan surkea, nollakeliä, räntäsadetta ja kovaa tuulta. Aamulla Clion haku hallilta ja siitä huoltoparkkiin ja katsastukseen.

Kisa starttasi tuolta Keuruun Moottoriurheilukeskuksen EK ykköseltä. Pyöritys alta pois ja kohti Jukojärveä. Siellä oli sitten suistuiltu oikein urakalla ja kuskit kertoivat että varmaan kymmenkunta varoitusta oli matkan varrella. Myös meidän luokasta jäi yksi autokunta kaadon seurauksena sinne. Tuolla toisella erikoiskokeella huomattiin heti viimevuotiset merkit, Väänäsen veljekset menee niin kovaa kyytiä että meillä muilla luokassa ei ollut mitään asiaa siihen vauhtiin. Myös Asko Aalto Peugeotillaan on nostanut vauhtia ja sillekin autokunnalle jouduimme taipumaan vauhdissa.

Tosin yksi juttu oli unohtunut Cliossa tehdä. Penkki kun jouduttiin laittamaan aika alas jotta se ei ota turvakaareen kiinni, niin Petteri ei näe kunnolla ulos, varsinkaan kun ratin säätö ei tule riittävän alas ja näkökentässä on siis ratin kehä! No huollolle hommia ja hakemaan Megamarketista ns lämpöalusia pari kappaletta ja ne sitten kolmos EK:n jälkeisellä tauolla Petterin persuuksien alle ja johan auttoi! Tauon jälkeen sedät ajoivat jo ihan eri kyytiä kun kuski alkoi nähdä eteensä!

Kausi on siis korkattu ja tuloksena ongelmattoman kisan jälkeen Keuruulta luokan kolmas tila. Ihan ok ja ennen kaikkea vauhti parani loppua kohden ja sekös kuskien mieltä lämmitti!
Iso kiitos huollolle, jonka suurimmat ponnistelut kohdistui lähinnä Ducaton pyyhkijän moottorin vaihtoon. Kiitos myös järjestäjille hienosta kisasta ja hienosta reitistä. Lauantai iltaa vietimme mökillä saunoen ja illalla hotellilla ruokailun yhteydessä iskelmälaulukilpailun finaalia kuunnellen.
Seuraava sarjakisa pitäisi olla Vesilahdella 15.2, mutta kun katsoo luontoon ja sääennustukseen, niin onko Pirkanmaalla enää talvea? Nyt ainakin näyttää huonolta, mutta toivotaan että sää tekee vielä käänteen talvisemmaksi.

Katsotaan kuin käy ja palataan aiheeseen toivon mukaan tuon kisan jälkeen!